Usein syksyn pimeys ja kylmyys laskevat monilla yleistä motivaatiota ja jaksamista.
Me täällä Visit Vuosaaressa ei anneta periksi, vaan haastamme ihanat seuraajamme kanssamme lähtemään virkistäytymään ja täyttämään syksyn pimeyttä valolla sisältä ulos erilaisten virkistävien vinkkien avulla.


Viikingit
, nämä ovelat kauppamiehet ja hurjat soturit vaelsivat Suomen itäisillä rannikoilla vaurauden ja kokemuksen toivossa jo pitkää ennen meitä!

Vuosaaren rannoilla viikinkien jalanjäljissä
Sinäkin voit retkeillä Vuosaaren rannoilla, jonne viikingit aikanaan rantautuivat. Ota mukaasi artikkelin lopussa mainitut luonto-oppaat,  syyssäähän sopivat varusteet ja anna mielesi seikkailla.

Jääkauden jälkeen Broändassa sijaitsevassa purolaaksossa lainehti avovesi, kunnes Vuosaaren pääosat kohosivat merestä maankuoren oikenemisen myötä ajanlaskumme alussa. Porvarinlahteen säilyi kuitenkin vesiyhteys, joita viikingit käyttivät suojaisena reittinä idänretkillään 800-1050-luvulla

Mistä he tulivat ja miksi Vuosaari?
Viikingit tulivat pääasiassa Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta kauppa,-  ryöstö,- ja valloitusretkille Idäntielle.

Vuosaaren rannikoilla sijaitseva Suomenlahti oli osa tärkeäksi kauppareitiksi muodostunutta Idäntietä, joka kulki Itämeren halki Suomenlahteen, sieltä Laatokan suuntaan, josta viikinkien retket jatkuivat jokiteitä pitkin kohti etelän seikkailuja. Vuosaari on yhä edelleen osa tärkeää kauppareittiä.

Vuosaari nykyään
Vaikka suomalaiset eivät olleet viikinkien kanssa tekemisissä muuten kuin kaupan tai ryöstön yhteydessä, vaikutti ajanjakso silti Suomeen. Varsinkin Itäiseen rannikkoon.
Viikingit harrastivat ryöstöretkiä, joten rannikon asukkaiden täytyi rakentaa Vartiolinnoituksia, joista on edelleen joitakin jäännöksiä jäljellä. Kun taas kauppaa käyvät viikingit toivat mukanaan kulttuuria, uskomuksia ja omia taitojaan, jotka osittain vaikuttivat kulttuurimme kehitykseen.
Näitä elementtejä löytyy yhä edelleen metsistä, rannikoilta ja ihmisistä.

 

Vuosaaren luonto-oppaat Helsingin kaupungin verkkosivuilla: 1 ja 2

lähteet:
Vuosaari.fi
Viikinkejä-tripod.com
Rosala Viking center
Wikipedia
internetix.fi

Kuva: ©Salomon Huttunen

Samanlaisia artikkeleja